C10 STEPSIDE -80

Tämän auton tarina on alkanut vuonna 1980. Valmistumisensa jälkeen se laivattiin erääseen kylmään ja pohjoiseen pieneen maahan. Auto on edelleen samassa maassa, tosin vain vähän vanhempana.

Alunperin auton polttoaineen kulutuksesta on huolehtinut 5.7 litrainen V8 dieselmoottori. Nykyisin suurta konehuonetta on täyttämässä samankokoinen bensiinikone. Voima takapyörille kulkee 3-vaihteisen TH-350 vaihdelaatikon ja 12-pulttisen lukkoperän kautta.

Minun taipaleeni auton kanssa alkoi kesällä 2004, kun sopiva yksilö ilmestyi myyntiin. Tarjonnan ollessa vähäistä, ei ostopäätöstä tarvinnut kauan miettiä. Kauppojen teko tosin oli hiukan vaikeaa, kun ei aikataulut tahtoneet millään sopia yhteen myyjän kanssa. Selvää oli alusta alkaen, että edessä oli mittava projekti, joka on edennyt aika tahmeesti johtuen osaltaan tuosta toisesta projektista ja toisaalta tilojen puutteesta.

Ruosteista rautaa löytyi tästäkin yksilöstä ihan kotitarpeiksi kuten saatat huomata, jos luet vähän pidemmälle. Autosta olisi tarkoitus muokata matalahko tavaransiirtoväline. Mattamusta väri kummittelee verkkokalvojen takaosassa, samoin numerot 383 ja sanat cowl induction. Mitä lie tarkottavatkaan - taitaa olla lontoota...

KESÄLLÄ 2006

Tältä auto näytti kesällä 2006. Etupää on purettuna pelleistä ja moottori+vaihdeloota olisi tarkoitus nostaa myös pois paikoiltaan. Lava on hävinnyt myös omille teilleen.

Kopin lattia on kursittu kasaan. Sohvan alla oleillut vesi oli ajankuluessa tehnyt tehtävänsä, joten uutta peltiä upposi lattiaan puolen neliön verran. Alakuvasta selviää minkämoista tuhoa aika ja vesi saavat aikaan. Reiänkoko oli ehkä 25cm x 40cm eli ei nyt vielä miehen mentävä aukko ollut kyseessä. Tämä oli selvästi pahin ruostepaikka kabiinin puolella.

Apukuskin puolen helma vaatisi vielä hiukan töitä tai no koko helman saisi tehdä uudestaan. Kauhea homma suorasta pellistä mutta kaikkeahan on kokeiltava ja sitten vasta hommata ne valmiit korjauspalat. Muuten kyseinen koppero alkaa olemaan kondiksessa peltien suhteen.

Lavaan sitä peltiä tuleekin sitten luultavasti menemään huomattavasti enemmän. Seuraavalta sivulta voit itse päätellä miten toivottamasta projektista on lavan kohdalla kyse.

RUOSTETTA? - EHDOTTOMASTI!

Tältäpä lava näytti sitten tarkemman tutkimisen jälkeen. Ei mitenkään mieltä ylentävä näky. Hyvä kuntoisia Fleetsiden lavoja kyllä tuntuu olevan myynnissä joka nurkalla, mutta harvemmin tätä mallia. Saahan amerikan maalta myös peltiosia lavaan tai vaikka koko lavan mutta hintaa kertyy saman verran mitä koko auto maksoi.

Jos hyviä puolia lähdetään hakemaan niin taka- ja etulaidat ovat todella hyväkuntoiset ja lokasuojatkin ovat tehtävissä kohtuullisella vaivalla.

Eniten päätä alkaa jomottamaan, kun katselee noita lavan sivulaitoja. Helpointa olisi varmaan tehdä suorasta pellistä uudestaan kokonaan ja näinhän se ajatus on ollutkin mutta tulevaisuus näyttää mihin päädytään kunhan sais projektin polkastua käyntiin. Tosin suorasta pellistä tekeminen vaatii kyllä sitten kookasta kanttikonetta ja sikkikoneen jäykistämiä peltejä.

KEINOELÄINTÄ PINTAAN

Tallin puutteen vuoksi tuli noita ovi paneeleita askarreltua. Eivät ota tilaa niin kauheesti kuin tuo loppu raato.

Perinteiseen tapaan ovet oli reikiä "täynnä" eli tässä tapauksessa asialla on ollut ilmeisesti jonkinsortin hifisti tai sitten vaihtoehtoisesti ensin on asennettu nuo kuus kertaa ysit ja auto myydessä otettu irti. Uusi onnellinen omistaja on sitten lyönnyt kiinni nelituumaset uusiin reikiin.

No helppohan noi reiät on peittää usein vastaan tulleella pahvi-jeesusteippi yhdistelmällä. Päätin kuitenkin kokeille tuota muovin "juottamista" kolvilla ja tuloshan oli ok huomioonottaen kokemattomuuden tässäkin hommassa. Tämän jälkeen vaan pohjat tasaiseksi ja keinoeläintä kehiin ja lopputuloksen voit kurkata seuraavalta sivulta kunhan se vaan valmistuu.